Artikkelit asiasanalla Thaimaa. Näytä kaikki artikkelit

Bangkokin lähiravintolat

Ketjujen lisäksi käytiin Bangkokissa kahdessa eri ravintolassa, jotka sijaitsi ihan meidän hotellin lähellä. 

Ensimmäinen oli nimeltään Baan Somtum. Ravintola oli melko suosittu lounasaikaan ja me käytiin ravintolassa sunnuntaina päivällä. Ravintola oli täynnä perheitä, turisteja ei juurikaan ollut.

Tarjolla olisi ollut varmaan miljoonaa erilaista papaya salaattia ja kaikkea jännää ja erikoista. Mulla oli kuitenkin vähän huono olo niin päädytiin tilaamaan jossain määrin turvallisia ruokia. Friteerattua kanaa, friteerattua maissia ja mausteiista thaimakkaraa ja syötiin ne toki riisin kanssa. Kolme annosta kokiksen ja oluen kanssa maksoi n. 13 euroa.

Ihan hyvä mesta, vois syyä uusikskin.

Toinen mesta oli Ban Chiang, Tripadvisorissa sijalla 167/10 000, eli ei voi olla ihan kämänen paikka. Ravintola sijaitsi vanhassa puutalossa ja se oli perustettu vuonna 1986, eli meikäläisen ikäinen ravintola. Täällä ei ollutkaan sitten paikallisia - vain turisteja.

Ravintolassa oli myös sisätilat, mutta meidän saapuessa ravintolassa ei olut ruuhkaa ja mahduttiin ulkona olevalle patiolle. Pian meidän jälkeen ulkotila oli niin täynnä, että porukkaa ohjattiin sisätiloihin.

Mä tilasin ruuaksi keltaista kanacurrya ja Antti-Jussi tilasi sweet&sour kanaa, siinä ollut leivitetty kana oli todella hyvää. Kaljan ja mehun kanssa illallinen maksoi ehkä 20 euroa. Kuitteja ei ole tallella, mutta muistelisin, että hinnat olivat jonkin verran korkeammat kuin naapurissa ja mehu on aina kalliimpaa kuin limppari. 

Bangkokista kun lähdettiin niin vietettiin mukavat 14 tuntia Changin lentokentällä Singaporessa. Tällä kertaa päästiin vähän seikkailemaankin terminaalien välillä, koska aikaa oli melkoisen paljon. Lentokenttähotelli oli ihan täynnä, joten vähän pohdiskeltiin, että missä kannattaisi nukkua, että matka seuraavaan kohteeseen ei olisi niin tuskainen. Lopulta päädyttiin ottamaan meille molemmille omat nokoshuoneet loungesta viideksi tunniksi. Maksoi liikaa eikä unikaan kovin hyvin tullut, mutta vähän sai kuitenkin torkuttua. Aamulla viideltä lähtikin sitten lento kohti Denpasaria ja nyt ollaan siis Balilla, Ubudissa. Täältä sitten seuraavaa postausta, ellei nyt jotakin tule vielä mieleen Bangkokista. 

Kommentoi

Bangkokin kahviloita

Tää meidän blogi taitaa olla enemmän matkapäiväkirja, jota seuraamalla perheet ja kaverit saa tietoa meidän kuulumisesta, mutta toisaalta on tää myös matkablogi, joten vaikka välillä tuntuukin hölmöltä jakaa täällä matkavinkkejä niin kerronpas tänne kuitenkin nyt kolme kahvilasuositusta Sathornissa. 

1. The Coffee Club (Osoite: Mode Sathorn Hotel, 144 North Sathorn rd), eli Mode Sathorn hotellin alakerran länkkärikahvila. Ketjuhan on australialainen, käytiin Ausseissa ollessa kerran tai kaksi Brisbanen Coffee Clubissa. Siellä ruoka ei ollut mitenkään erityisen huikeeta, mutta täällä Thaimaassa ruoka on ollut äärimmäisen hyvää ja vatsaystävällistä. Oltaisiin voitu syödä tuolla vaikka jokaisena iltana, mutta pakkohan se oli testailla muitakin paikkoja. Vahvat suositukset varsinkin Thai-ruualle, kokit on kuitenkin paikallisia, joten oman maan pöperöiden tekeminen sujuu varsin mainiosti.

2. Chu Chocolate Bar & Cafe (Osoite: Soi Naradhiwas Rajanagarindra 3), Chussa olisin halunnut syödä kaiken listalta, mutta koska muuallakin oli kiva käydä niin syötiin tuolla vain kerran ja lisäksi käytiin toisen kerran vain juomassa. Paikka soveltuu mihin vuorokauden aikaan tahansa, sillä tarjolla on myös paikallisia oluita, joita olisi kiva käydä illalla juomassa. Harkitsisin erittäin vahvasti majoittumusta Trinity Silom -hotelliin, jonka ravintola Chu on, jos tulisin Bangkokiin uudelleen. Köyhät ritarit ja banaanipirtelö oli parasta.

3. Unicorn Cafe (Osoite: Soi Sathorn 8), pitihän sitä käydä tsekkaamassa jotakin veikeää ja pinkkiäkin, kun kerta mahdollisuus oli. Yksisarviskahviloita on kaksi aivan vierekkäin, saavuttiin paikalle lähes avaamisajankohdan jälkeen, mutta toisessa oli jo paljon porukkaa niin mentiin sitten tyhjempään. Meillä ei ollut yhtään nälkä, eikä oikeastaan edes jano kun pääsimme paikalle, mutta tarjolla olisi ollut hattarasta hamppareihin ja vohveleista pihveihin, me ostettiin vain yksi jäähilejuoma, joka osoittautui aika pahaksi. Mutta ehkäpä sapuskat ei nyt olleet tuon paikan kohokohtia. Paikan päältä pystyi parilla eurolla vuokraamaan yksisarvishaalarin ja erilaisia pehmoleluja löytyi halittavaksi vaikka kuinka paljon. En minä nyt tiedä oliko paikalla joku muukin pointti, kuin saada hienoja kuvia someen, niitä siellä räpsittiin jokaisessa pöydässä - ja itse en tietenkään ollut yhtään sen parempi ihminen.

Bangkok on niin suuri ja muuttuva, että vaikea sanoa kuinka pitkään nääkin paikat tulee olemaan pystyssä ja toisaalta täällä on huikeita kahviloita ihan törkeästi, että tuskin kukaan ehtisi käymään kaikissa koskaan. Suurkaupungit ei oo mun suosikkeja, mutta niiden tarjoamat ruoka- ja kahvilavalikoimat ovat. Tripadvisorissakin Bangkokista löytyy yli 10k ruokapaikkaa, koitapa siinä siiten löytää omat suosikkisi.

Kommentoi

Mode Sathornin herkut

Aiemmassa postauksessa jo hieman mainitsinkin, että meiltä löytyy hotellista vähän luksusta. Tai ei edes ihan vähän vaan aika paljonkin.

Hotellin 38. kerroksesta löytyy kattobaari. Kattobaarejahan tästä kaupungista löytyy vaikka muille jakaa ja lähes kaikki turistit käyvät jollakin reissunsa aikana. Yksi suosituimmista on Lebua skybar, joka on tuttu Hangover 2 -elokuvastakin. Elokuvan julkaisun jälkeen paikan suosio on kuulemma räjähtänyt käsiin ja nyt siellä saa jonottaa sisälle, hissiin, baariin, tiskille ja istumaan ei kuulemma pääse. Ja drinkit maksava yli 20 euroa. Näistä luettuani tiputin haaveeni käväistä siellä, baari on hienonnäköinen, mutta ei sen arvoinen, että sinne kannattaisi mennä. Monessa Bangkokin kattobaarissa on melko tiukat pukukoodit, mutta meidän baarissa niiden läpi katsottiin aika hyvin. Ite laitettiin vähän parempaa rytkyä ylle, mutta kyllä sinne sitten tuli mies vaimarissa ja rantasandaaleissa. Lebuaniin ei taida niin helpolla päästä, sillä käveltiin hetki sitten sen ohi ja huomasin sen kulmilla myyntikojuja, joissa oli hieman käytetyn näköisiä balleriinoja ja korkkareita ja sitten huomasin lapun, jossa mainittiin vuokraus ja heti toisella puolella mekkorekin, jossa oli myös "rent"-lappuset. Hoksasin heti, että nehän on siinä siksi, että sandaaleihin ja minisortseihin pukeutuneet turistit voivat vuokrata soveliaat vaatteet kattobaariin. Toisella puolella myyntikojuja oli tarjolla myös pitkiä housuja miehille. Ihan hyvä bisnesidea.

Meidän baarissa juomat oli ihan kohtuuhintaiset. Olut ja Singapore Sling maksoivat noin 13 euroa. Ja drinkissä kyllä riitti alkoholia.

Kattobaarin lisäksi meiltä löytyy uima-allas ja allasbaari, joka sijaitsee 11. kerroksessa. Hyvät ne on näkymät sieltäkin. Eipä oo tuollaisessa altaassa aiemmin tullut pulikoituakaan.

Olisihan täällä myös kylpyläpalveluja, hierontoja ja erilaisia hoitoja, mutta ne on aika kalliita, joten varmaan skipataan ne. 

Muutoin tää hotelli on nähnyt jo parhaat vuotensa, vaikka ei kovinkaan vanha olekaan. Kaikki kyllä toimii, mutta paljon sellaisia epätärkeitä juttuja on jätetty rapistumaan. Altaalla oli muutamia rantatuoleja osittain vedessä ja ne olivat hieman kärsineen näköisiä ja kuvissa näkyvät metalliset niskatuet olivat vähän ällön näköisiä.Huoneessa taas aurinkoverhot ovat vähän niin ja näin ja tahroja löytyy sieltä sun täältä. Pääasiassa on siistiä, mutta huoneessa on jostain syystä n. metrin levyinen kokolattiamatto kaistale ja se on saanut jotakin päällensä jossain vaiheessa. Ehkä neljän tähden hotellissa voisi kuvitella olevan hieman parempi siisteystaso. Sänky on onneksi puhdas ja ihana. Ja tripadvisorissa joku oli valittanut, että hotellissa länsimaalaisen näköiset tyypit saa parempaa kohtelua, kuin aasialaiset. Olivat toivoneet savutonta yläkerroksen huonetta, tietyllä näköalalla ja kaikki toiveet oli sivutettu. No me saatiin toivomattakin (no okei tupakoinnista kysyivät) nuo kaikki... Toisaalta me ollaan täällä viikko ja ollaan varattu huone ajoissa, joten ei kai ihmekään, että saatiin huone korkealta, moni on täällä kuitenkin vaan yön tai pari.

Kommentoi

Wat Arun Bangkok

Viime kerralla Bangkokissa päätettiin skipata temppelit kokonaan, sillä olihan niitä temppeleitä nähty kolmen kuukauden reppureissun aikana ihan riittämiin. Jotenkin onnistuin sillä reissulla myös skippaamaan sen, että Bangkokissa menee iso joki. Tällä kertaa se ei jäänyt huomaamatta, koska meillä on näkymä joelle hotellihuoneesta. Olin kotona tutkaillut, että temppeli, jolle voitaisiin mennä voisi olla Wat Arun, buddhalaistemppeli. Ajk toimi meidän reittioppaana ja tutki, että pääsemme sinne julkisilla, jos kävelemme joelle ja otamme lautan. Halvin lauttalippu maksoi 40 senttiä, joten otimme sen. Harmi vaan, että jouduimme jonottelemaan aika paljon, sillä moni muukin halusi juuri tuon halvimman lipun. Jonossa hikoilun aikana kyllä mietittiin, että pitikö tässäkin nyt säästää, kun turisti-veneeseen olisi saanut lipun vain euron kalliimmalla. :D Päästiin lopulta kuitenkin matkaan ja temppelille. Temppelin sisäänpääsymaksu oli 1,5 euroa.

Buddhalle ei saa kääntää selkää, eikä sen kanssa olisi sallittavaa ottaa selfieitä, mutta niin vaan tädit itseään sen kanssa kuvasi - myös selfieitä.

Temppeli oli mun mielestä varsin kaunis, enkä ole tuollaista aiemmin nähnyt. Sen päällinen on kiinalaista posliinia.

Itse Wat Arunin ulkopuolelta löytyi myös hienoja temppelirakennuksia. 

Temppelialue oli siis varsin hieno, mutta tässä kuumuudessa ei siellä jaksanut ihan hirveän kauan pyöriä. Otettiin lautta toiselle puolelle (maksoi 10 senttiä). Lautalta oli aika huikeat näkymät. Bangkokin skylinea ja paljon muita veneitä.

Toisella puolella olikin odottamassa melkoinen turistimyyntikohde. Kojuja oli useita, ja osa varsin hyvästä syystä. Temppeleihin ei ole asiaa liian paljastavissa housuissa, joten turistikojuista myytiin huiveja ja kangashousuja. Myyjät olivat siellä, koska siellä oli myös ehkä Bangkokin suurin nähtävyys: Wat Pho -temppeli, jossa on 46 metriä pitkä makaava kultainen Buddha. Me oltiin päätetty jättää tämä temppeli välistä ja käveltiin vain ohi ja päädyimme kuninkaan palatsille. Alue oli suuri ja siellä oli paljon paikallisia(turisteja). Bangkokissa kuningas on todella arvostettu ja häntä ei pidä pilkata. Thaimaan pitkäaikainen hallitsija kuoli reilu vuosi sitten ja vuoden suruaika päättyi muutama viikko sitten. Ja sen jälkeen vietettiin viikon verran hautajaisia. Kuningas tuhkattiin palatsin alueella näyttävässä seremoniassa ja alueella on vieraillut todella paljon Thaimaalaisia.. En tiedä johtuiko alueen turvatoimet yms nyt tästä muutama viikko sitten tapahtuneesta hautajaisseremoniasta vai onko ne siellä aina, joka tapauksessa alueella on ollut ihmisvilinää lähiaikoina paljon enemmän kuin normaalisti. 

Meille alue toimi kuitenkin vain läpikulkuväylänä kohti Khao San Roadia. Ärsyttäviä kaupustelijoita oli jo päivällä kaduilla joten emme jääneet pidemmäksi aikaa siihen pääkadulle. Viereisellä kadulla löysin kohtuu hintaisen kauneussalongin ja otin puolen tunnin jalkahieronnan ja pedikyyrin 10 eurolla. Hinta on varmaan lähes 50% enemmän kuin mitä maksoin vastaavista 5 vuotta sitten, mutta edullista suomen hintoihin verrattuna. 

Mulla loppui kamerasta akku Khao San Roadilla, joten en ottanut siellä sitten juurikaan kuvia. Khao San Roadin läheisyydestä pääsi myös lautalle, joten jatkettiin jalan sinne. Matka sinnekin oli täynnä kojuja ja ravintoloita. Käytiin siellä sitten syömässä thai-ruokaa ennen kuin otettiin suunnaksi koti. Tällä kertaa tajuttiin heti ottaa turistilautta, sillä se tuli ekana paikan päälle ja eihän 1,5e tosiaan ole kovinkaan paha hinta lauttamatkasta.

 

Kotimatkalla käytiin ruokakaupassa ostamassa ilta- ja aamupalahommeleita ja tultiin hotellille rentoutumaan. Oli hyvä turisti-torstai joten nyt perjantai otetaan aika rennosti. Jos vihdoinkin pääsisi tuonne hotellin altaalle.

Ps. MULLA ON NYT HATTU! Maksoi vajaa 4 euroa, en jaksanut hirveesti tinkiä, kerran kysyin lähtiskö satkulla, ei kuulemma lähe,hinta oli kuitenkin heti sen verran mitä olin valmis maksamaan (ajatukseni oli 100-150 bahtia, ja tuo oli 150) ja MBK:lla hatun lähtöhinta oli 300 bahtia, eli ihan hyvä kauppa oli.

 

Kommentoi

Seikkailu jatkuu

No niin, aika jättää hiljaiselo taakse ja aloittaa taas matkan teko. Olisihan sitä voinut kirjoitella kesälläkin vaikka jos mistä - varsinkin Liettuan Vilnasta ja Kroatian Splitistä tai jos ei niistä niiin ainakin lähes pariviikkoisesta Lapin reissusta. Ei oltu kumpikaan käyty aiemmin Lapissa, mutta nyt käytiin tutustumassa Pohjoiseen Suomeenkin. Katsotaan palaanko niihin myöhemmin, mutta aloitetaan nyt ainakin vähän reaaliaikaisemmasta seikkailusta, sillä me ollaan taas toisella puolella maapalloa. Tällä kertaa ei ole tiedossa puolta vuotta Australiassa, vaikka sielläkin piipahdetaan, tällä kertaa seikkaillaan hieman enemmän. Ensimmäisenä stoppina meillä on Thaimaan suuri ja mahtava Bangkok. Mulle tää on toinen reissu kaupunkiin. Viis vuotta sitten olin täällä ystävän kanssa (terkkuja sinne!) kolmen kuukauden reppureissun päätteksi. Tulihan sitä silloinkin jotain nähtyä: Khao San Road, China Town, Lumpini Park ja monen monta ostaria Vip - leffoineen ja keilahalleineen. Kumpikaan meistä ei ollut mikään maaninen shoppailija vaan enemmänkin piti kiertää niitä pakollisista syistä: jouluksi kotiin, eli lahjat piti ostaa.

Viidessä vuodessa Bangkokin hintataso on kohonnut vaikka kuinka paljon - toisaalta samoin myös elintaso, vaikka eilen kauhistelinkin meidän 18 euroa maksanutta lounasreissua (sisältäen pari kaljaa) niin eihän se loppujen lopuksi nyt edes ollut erityisen kallista. Mutta toisaalta kun tietäisi saavansa ruuan ja virvokkeen 2-3 eurollakin niin kyllähän sitä vähän miettii, että pitäisikö kuitenkin säästää. Valintojen maailma. Ja valintojahan tää Bangkok on todellakin täynnä. Edellisellä reissulla saatiin äärimmäisen halpa (ehkä 4 euroa(?)/yö) huone reppureissaajien mekasta Khao San Roadilta. Mietittiin, että miten se voi olla niin halpa - no illallahan se sitten selvisi: vieressä on kadun ainoa 24h baari. Ja pari vikaa yötä vietettiin varsin laadukkaassa huoneessa hotellissa jossa oli minimaalinen allas katolla. Aamupalan sisältäen huone maksoi 25 euroa yöltä. Tällä kertaa otettiin kiinni siitä, että Bangkokissa on tarjolla todella laadukkaita hotelleja halvemmalla kuin missään muualla. Joten valittiin Mode Sathorn neljän tähden butiikkihotelli. Huone maksoi noin kuuskymppiä yöltä. Raaskittiin tällä kertaa laittaa hieman enemmän huoneeseen, sillä ajateltiin, että loman alkuun on kiva nauttia vähän luksusta ja ehkä myös viettää hieman aikaa huoneessakin. Ja olihan täällä melkoiset edut: kattobaari ja infinity pool. Altaalle on kiva päästä hengähtämään ja kattobaari on pakollinen käyntikohde Bangkokissa, nyt päästiin sinne todella helposti. Ja olihan mulle yks aika houkutteleva kriteeri se, että jokaisesta huoneesta löytyy kylpyamme ja useassa sen saa huikealla näköalalla. Ja meillä kävi melkoinen tuuri: amme löytyy ja näköala on upea.

Eilen aamulla kun saavuttiin kaupunkiin oltiin yölennon jälkeen todella poikki. Hotellin alakerrassa on Coffee Club -ketjun ravintola ja mentiin sinne odottamaan, että saadaan huone. Onneksi länkkäriherkkujen ohella tarjolla oli myös Thai-ruokaa, ja kaikenlisäksi se oli usean euron halvempaa kuin hampparit ja pastat. Oli siis aika helppo valita Panang Currya. Ajk valitsi japanilaista Katsua.

Loppupäivä menikin sitten sängyn pohjalla. Nukuin 14-17 ja sen jälkeen pakotin itseni hereille. Nälkäisenä tilattiin huonepalvelusta pitsaa ja lopulta kasilta päädyin unille. Nukuin varsin makoisasti 20-24 ja herätessäni luulin, että kellon on ainakin 04-05. Onneksi nukahdin uudestaan ja nukuinkin aamuseiskaan. Kasilta nousin ja ysin aikoihin lähdettiin aamupalalle Chu-ravintolaan. Tääkin oli jokin ok-hotellin länkkäriravintola. Ajk oli bongannut sen jonkun nomadin suosituksista. Tarjolla olisi ollut craft beeriä ja kaikkea, mutta tyydyttiin aamupalaan. ;)

Aamupalan jälkeen otettiin suunnaksi ostarit. Mun piti ostaa hattu, mutta en sitten löytänyt sellaista. Sen sijaan käytiin keilaamassa ja mä voitin Antti-Jussin!

Keilailujen jälkeen suunnattiin hotellille ottamaan lepoa. Pääsin nauttimaan tuosta ihanasta kylpyammeesta ja tutkailtiin muutamaa ravintolaa tässä lähellä, mutta tylsinä päädyttiin taas tuohon Coffee Clubiin.Tälläkin kertaa vedin paikallista pöperöä. Onneksi on vielä monta päivää aikaa käydä syömässä jossain muualla, mutta toisaalta tuolla oli illalla Happy Hour ja ajk sai kaksi kaljaa yhden hinnalla ja nyt kahden aterian jälkeen voisin sanoa olevani aika tyytyväinen Coffee Clubiin. Tylsä valinta, mutta niin hyvää. 

Ilallisen jälkeen suunnattiin meidän kattobaariin, siitä kirjoittelen myöhemmin erikseen.

Bangkokissa ollaan nyt tosiaan viikon verran ja tarkoitus on tosiaan ottaa rennosti. Muutamia suunnitelmia toki on. Pitäisi nähdä yksi temppeli, viedä Antti-Jussi Lumpini Parkkiin, ostaa se hemmetin hattu ja lillua altaassa niin ja toki täytyy syödä hyvin. Kattobaari ja kylpy olis myös tavoitteissa, mutta ne on nyt jo hoidettu. Sitten oli näitä joitain olis kiva juttuja, Khao San Roadilla vois pyörähtää, leffassa olisi kiva käydä, samoin keilaamassa ja ehkä voisi ottaa hieronnan tai ainakin pedikyyrin. Tänään luin, että tänne on rakennettu uusi hieno kirjasto ja sekin olisi kiva käydä katsomassa. Ja tulihan tuossa bongattua, että täällä olisi rakennukset, jotka näyttää norsulta ja robotilta. Robotti on jopa ihan meidän lähellä. Kaukana on ne ajat kun piti jokainen reissupäivä aikatauluttaa supertiukkaan, että varmasti ehtii näkemään kaiken. Nykyään osaan lomaillakin. Loma on aika jees.

Kommentoi