Artikkelit asiasanalla Ruoka. Näytä kaikki artikkelit

Nopee Japani-recap by ajk

Nonni. Reilu kuukausi tuli Japanissa tallailtua, sitä ennen noin 8 kuukautta Australiassa ja viikko Singaporessa. Aattelin skriivailla tähän vähän omia fiiliksiä Japanista. En ehtiny Japanissa ollessa kirjotella ku piti tehä puolet päivästä töitä ja toinen puolisko turisteilla ympäriinsä :D

Eka viikko mulla meni melkoisessa kulttuurishokissa. Etenkin kieli ja sosiaaliset kanssakäymiset aiheutti stressiä ja ahdistusta. Viikon jälkeen kieli alkoi vähän sujua ja kulttuuriin yms. päivittäiseen asiointiin pääsi kiinni. Sekoiltua kielen ja asioiden kanssa tuli ekan viikon jälkeenkin kyllä, mutta siihen tottui joten ei enää ahdistanut :) Loppuaika menikin oikein makoisasti ja tykkäsin lopulta Japanista ihan yleisesti aika paljon! Japanin oluttarjonnasta kirjotinkin jo pikaisen postauksen.

Lounasta Ebisussa, Tokiossa vanhan Kajaani-kaverin kanssa. Miso-keitto on ihan parasta!

Ruoka oli japanissa erittäin jees. Ramenia tuli syötyä vain kaks kertaa, mut oli kyl hyvää. Voin suositella udon-nuudeleita erittäin paljon. Eniten käytiin syömässä varmaan yakitori-mestoissa, etenkin yhteen tiettyyn ketjuun törmättiin tosi monta kertaa ja mentiin sinne sit kerta toisensa jälkeen ku oli niin hyvää. Koenjissa, lähellä meidän majataloa, oli myös yksi pienempi yakitori-mesta josta sai vartaita 100yen kpl ja se oli kyl tosi symppis ja hyvä kans. Japanilaiset on kans keksiny semmosen hauskan ruokajutun kuin “hamburg”. Se on iha vaa hampurilaisen jauhelihapihvi med erinäiset lisukkeet lautasella. Tuo “hamburg” nimi on saatu nokkelasti siitä että kun ottaa "hamburger":sta pois sämpylät niin jäljelle jäävä osa on “hamburg”. Hihi.

Hamppareita en voi Japanissa kauheena suositella. Kuulemma japanilaiset haluaa hampurilaiset aina “well done” eli pihvi rutikuivana eikä asiakkaalta kysytä mimmosen haluais joten se on lähes aina semmone. Lisäksi, monesti hampparin välissä ei ollu oikein mitään sooseja joten kaikinpuolin hampparit oli kuivia ja täten semi-pettymys. Joissain paikoissa käytetään kummiski ihan nautaa ja kuulemma kantsii tällöin kysyä voisiko pihvin saada mediumina :)

 

Kuva, jonka darep (@darep) julkaisi

Kadut on kaupungeissa aika kivoja, pieniä ja sokkeloisia ja täynnä vaikka mitä jännää. Kiva vaan käpötellä ympäriinsä katsellen mitä kaikkea kaduilla näkyy.

Kävästiin myös Tokyo Disneylandissa. Disneyland oli ihan kiva, Noora kirjottelikin siitä jo postauksen. Erittäin laadukas huvipuisto, detaileihin kiinnitetty paljon huomiota ja puisto on tosi siisti. Mutta aika tyyristä hupia ja en ehkä ihan saanu niin paljo irti niistiä jutuista että maksasin iha vaa itteni vaan sinne uudestaan.

Kaupungeista joissa käytiin mieleen jäi eniten Tokio, mutta kivoin mulle oli ehkä Osaka. Se oli vähä pienempi ja ei-niin-busy kuin Tokio. Nagoya oli kans aika rauhallinen, mutta ehkä liian pieni, tosin siellä on Yamachan mikä oli aika jees! Kioto oli komee kun siellä ei oo korkeita rakennuksia paljo yhtään vaan aika paljon matalaa ja vähä vanhempaa rakennusta. Ja paljon kaikkee nähtävyyksiä, tosin mua ei ne niin paljoo kiinnosta anyways, haha. Tokio sitten onkin ihan jäätävän kokonen ja siellä riittää kaikkea.

 

Throwback thursday: at Yama-chan in Nagoya, enjoying a hefeweizen and some wings

A video posted by darep (@darep) on

Vois vielä mainita että ärsyttävin asia Japanissa oli izakayoissa (perinteinen japanilainen pubi) perittävä “otoshi” (お通し) tai “tsukidashi” (突き出し). Tai noh, ihan ok se nyt on kun sen ymmärtää, mutta törmättiin siihen vahingossa. Mentii izakayaan aikeena juoda vaan yksi olut ja jouduttiin maksamaan siitä yhdestä oluesta 1300yeniä eli reilu 10 eur. Kyseessä on siis alkupala/cover charge/table charge/entry fee joka toimii niin että pöytään kiikutetaan jokaselle tyypille jotain pientä purtavaa josta jokainen vierailija joutuu maksamaan yleensä 200-400 yen. Ja tästä ei (yleensä) voi kieltäytyä vaan se kuuluu siihen izakaya-kulttuuriin.

Ainiin, ja Japanissa poltetaan vielä aika paljon tupakkaa, isomissa ravintoloissa on tosin aina erilliset smoking ja non-smoking -osiot. Mut pienemmissä paikoissa sit vaan joutuu siitä tupakoinnista kärsimään. Ja hotellista saa aina erikseen tilata smoking tai non-smoking huoneen, smoking-huoneet tais olla vähä halvempia.

P.S. Tokiosta ku tuli suoraan Tampereelle ni potutti ihan huolella kun bussit kulki 30min välein ja kesti toiset 30min päästä keskustaan. Tokiossa ehti jo tottua siihen ettiä junia menee ~2min välein ja ne on vartissa keskustassa. Ugh.

P.P.S. Ei käyty karaokessa, mutta karaokemestoja on Japanissa pilvinpimein. Esim. 100yen per tunti saa privaattihuoneen jossa voi lauleskella karaokee kavereiden kanssa ja puhelimella tilata huoneeseen ruokaa ja juomaa.

Viimeisen illan auringonlasku Akihabarassa, Tokiossa

 

Kommentoi

Hattifnatt

Kirjoittelin aiemmin, että bongattiin kahvila nimeltä Hattifnatt. Silloin epäilin, että ei sinne enää ehditä. Paikkansa piti, ei ehditty sinne, mutta googlettelin ja selvitin, että kyseinen kahvila on ketju ja sen toinen toimipiste on Koenjissa, jos me asuttiin. Sinne me sitten ehdittiin.

Menu oli söpö, kuten koko paikka.
Tilattiin tuollainen suklaakakku. Muistutti aika paljon täytekakkua. Kakkupalojen välissä oli kermaa ja appelsiinia.
Itse herkkuperse.
Kahvilassa oli kolme kerrosta. Alakerrassa oli myyntitiski, keskimmäisessä kerroksessa pöytiä ja sitten oli vielä kaksi parvea, joissa ei mahtunut seisomaan.
Pikkuruinen portaikko, mutta mahtui sinne iso mies ihan hyvin.
Hyvin oli brändätty paikka.
Oviaukko oli superpieni.
Ajk hyvänä vertailukohteena oviaukossa.
Mahtui se silti ulos sieltä.
Hyvinkin usein ulkona olevissa listoissa näkyy mitä paikan päältä saa: pitsaa, kakkua, likööriä jne. Mutta ilman kielitaitoa jää kyllä aika epäselväksi, että minkäslaita kakkua ja pitsaa tarjolla onkaan.
Niin söpö!

Hauskinta tässä oli se, että vieressä oli kahvila (tai galleria?) nimeltä Too-ticki, eli Tuutikki. :D Japanilaiset todellakin rakastavat muumeja!

Kommentoi

Japanin ruokia

Kun puhutaan japanilaisesta ruuasta niin ekana tulee mieleen sushi. Mä söin ekan kerran sushia n. puol vuotta sitten. Tykkään kyllä esim. graavilohesta, että raaka kala ei sinäänsä pelottanut, mutta jotenkin sitä vaan oli vältellyt sushia kaikki nämä vuodet. MUTTA japanilainen ruokahan on paljon paljon muutakin.

TEMPURA:

Tempurahan on siis uppopaistettuja katkarapuja (kalaa?) ja kasviksia. Mä halusin käydä kokeilemassa tempuraa jossakin ravintolassa ja se olikin sitten ensimmäinen japanilainen ravintola. jossa täällä syötiin. Me valittiin Tensuke Tempura, joka sijaitsi ihan meidän majapaikan lähellä. Löysin paikan netistä ja luin, että siellä on yksi työntekijä, joka puhuu englantia. Eli sinne oli turvallista mennä. Saatiin ruuaksi munatempuraa riisin kanssa, sekä erilaisia kasviksia (paprikaa, kurpitsaa) ja mereneläviä paneroituna eteemme, eikä ollut edes kovinkaan kallista.

Ja jottei menis sekaisin niin Tonkatsu on paneroitua possua ja kanaversioita kutsutaan Katsuksi. Ja näille kaikille on monesti tietenkin ihan omat ravintolat.

YAKITORI:

Sitten yks mun suosikki on ehdottomasti Yakitori, eli erilaiset kanavartaat. Kun menee yakitori-ravintolaan niin on hyvä ehkä mennä paikkaan, jossa on enkkulistat, ettei vahingossa tilaa jotakin mitä ei halua. Kuten maksaa, sydäntä tai muuta sisäelintä. Tai jänteitä. Tai no, ei kai sen väliä, jos ne on hyviä. Naudan maksa on ainakin ihan ok, ainakin jos se on äitin tekemässä kastikkeessa, mutta taitaapi olla niin, että suuri osa suomalaisista vierastaa sisäelimiä? 

Mun suosikkia on kanavartaat, jossa on kananrintaa tai reittä ja jotakin hyvää grillisoosia tietenkin ja Antti-Jussi tykkää eniten kanalihapullista.

Me ollaan käyty sellaisessa ketjussa, kuin Torikizoku, se ei varmastikaan ole paras yakitoripaikka, mutta ihan kelpo. Sinne oli helppo mennä, koska ketjupaikoilla yleensä on ne enkkumenut. Sitten käytiin yhdessä pienemmässä paikassa, jota yksi suomalainen heppu meille suositteli. Se oli kiva paikka, sillä päästiin istumaan ihan grillin eteen ja nähtiin kun kokit paisteli kanavartaita. Paikan nimi oli japaniksi, joten en osaa sitä kirjoittaa. Niilläkin oli onneksi enkkunimet listassa niin saatiin sieltä sitten halutut safkat.

Ja taas, ettei helpolla pääse niin Yakiniku on vartaita, jossa on nautaa tai possua. Olikohan se pelkkää nautaa. Ja näillekin on sitten ihan erilliset ravintolat. Pitäis käydää kokeilemassa.

SUSHI:

Ja ollaanhan me toki käyty sushiallakin muutaman kerran. Mä oon vähän nynny, koska Ausseissa mun lempisushi oli kanasushi ja täällä oon tykännyt eniten sellaisista missä lohi on ollut kypsää. Mutta täältähän löytyy vaikka ja minkälaista sushia: naudalihasushia, jauhelihapihvisushia, possusushia jne. En sitten tiedä onko ne turisteja varten? Ei kai, nähtiin me paikallistenkin niitä tilaavan.

Me ollaan käyty sushilla Genki Sushi / Uobei -ravintolaketjussa. Siellä on näytöt, joihin saa kieleksi englannin ja sitten sieltä voi vaan näpytellä tilauksia keittiölle ihan itse. Kaikki tilaukset jää talteen koneelle omaan numeroon ja lähtiessä sitten mennnään oman numeron kanssa tiskille ja koneelta kaivetaan oma lasku esille. Nää on tosi helppoja eikä tartte tietää kuinka paljon haluaa syödä vaan voi tilata koko ajan erilaisia susheja naamansa eteen.

Löydettiin samalla kaavalla toimiva paikka myös Koenjista, sen nimi oli Smart Sushi. Genki Sushi on ihan törkeän halpa, kannattaa mennä. Smart Sushi oli kalliimpi, mutta ihan kelpo. Ja jos seurueessa tosiaan on joku raakaa kalaa vieroksuva niin saa niistä ranuja ja jotakin friteerattua kanaakin usein. 

Ja onhan niitä sushipaikkoja muitakin kuin ketjuja. Paljon pieniä paikkoja, joita ei olla vielä uskallettu  testata :D

TSUKEMEN:

Nuudeliruokiahan löytyy sitten kanssa miljoonia. Ramen varmmaan tunnetuimpana. Antti-Jussi oli halunnut kokeilla Tsukemen-nimistä ruokaa, joka on siis annos nuudelia, possunlihaa ja lihaliemidippiä. Mun käsittääkseni toi dippi on se mistä se nimi tulee. Mä bongasin ruuan jostakin ravintolan ikkunasta ja käytiin sitten siellä. Mä söin turvallisesti friteerattua kanaa.

PIKARUOKAKETJUJA (hamppari):

Paikallisia hamppariketjuja on First Kitchen, Lotteria ja MOS Burger. Jälkimmäinen oli levinnyt Australiaankin, mutta näistä se on ainoa, jota en oo kokeillut. FK ja Lotteria ei kumpikaan vienyt mun sydäntä, mutta ollaanpahan testattu nyt näitä paikallisia "mäkkejä".

Ja Mäkkäristä puheenollen niin kyllähän täällä niitäkin joka kulmalla on. Testattiin Mäkkärin japaniburgereita. Antti-Jussin BBQ Possu oli kai parempaa kuin mun Teriyaki Burgeri. En haluu syödä toisten.

Hampparia löytyy myös paikallisista hampurilaisravintoloista. Me kokeiltiin Koenjissa FATZ-nimistä paikkaa. Oli ihan jees burgeri.

HELPPOJA LOUNAS/PERHERAVINTOLOITA

Eksyttiin vahingossa Gusto-ketjun kahvilaan, joka olikin vähän muutakin, kuin kahvila. Jos ei uskalla kokeilla japanilaisia ravintoloita muuten niin Gusto ja Saizeriya on helppoja paikkoja, joista saa helppoja ruokia. Vähän hävettää, että ollaan käyty Gustossa kahdesti.

Niin ja ei täällä nälkään kuole kun löytyy Hooters, TGI Friday, Shake Shack, Hard Rock Cafe.... ja me ollaan tietenkin käyty niissä kaikissa. :D

Ajk on lisäksi maistanut mm. Takoyakia, jotka ovat jotakin palleroita, joissa on mustekalaa sisällä. Näyttivät halkaistanu aivan hirveiltä :D 

Ja koko reissun ajan meidän listalla on ollut Okonymiaki, jota japanilaiseksi pitsaksikin kutsutaan. Eipä siinä mun mielestä hirveesti oo mitään tekemistä pitsan kanssa. Sama muoto ehkä, mutta muuten ollaan ihan eri teillä. :D Sit haluttais käydä jossakin paikassa, missä saa paistaa lihaa itse. Ja japanilaista currya pitäisi maistaa. Ja onhan niitä. Ja on muuten ravintoloitakin.

Varsinkin Tokiossa asutaan monesti niin pienissä paikoissa, ettei  ole kunnon keittiötä niin sitten syödään ulkona. Tai ostetaan paikallisista ruokakaupoista ruokia. Ruokakaupoissa on yleensä myös mikrot, joten ruuat saa niissä lämpimiksi. Ollaan joitakin ruokakauppojen juttujakin kokeiltu.

Jostain syystä ne parhaimmat ravintolat, joihin haluaisi (ja uskaltaisi) mennä tulevat vastaan silloin kun on juuri syöny :D Mutta ei stressiä, ehtiihän sitä elämänsä aikana maistelemaan vielä vaikka ja mitä.

Kommentoi

Mr.Fitz

Tänään tunsin itseni lapseksi. Käytiin jätskillä ja hymyilytti koko jätskihetken ajan. 

Mr.Fitzin jätskibaarissa sai tilata KEKSIHAMPPARIN. Tai kai se on voileipä, ice cream sandwich. Mutta meidän perhe syö vaan hamppareita, joten se on hamppari. Ensin piti valita haluamansa keksi ja sitten valita jäätelömaku ja lopuksi valita päälle täytteitä. Minä aikuisena naisena valitsin tietenkin nallekarkit ja suuren matokarkin ;) Keksi oli suklaahippukeksiä ja välissä cookie and cream-jätskiä. 

Sitten kun paikassa vielä soi Spaissarit ja Eminemin Slim Shady niin oli aika siistii. Niin siistii, että vaati oman postauksen. 

Mr.Fitz saataa olla sopiva vierailukohde vikalle aussiviikolle. Jos masentaa ja on kurja fiilis lähdön takia niin ehkä tuollainen megaherkku saa edes hetkeksi hymyn naamalle. 

Kommentoi

Hampseja hampseja hampseja

Sain jo facebookissa kuulla, että allaoleva (edellinen postaus!)  hamppari näytti ällöttävältä. No ehkä vähän. :D Olis ollu parempi ja kauniimpi ilman toista pihviä ja puolia pekoneista. Onneks sain syötettyy ajk:lle pekonia ja pihviä.

Tässä vähän söpömpi Miel Containerin burgeri. Siellä sai burgeriin valita täytteen itse. Mä valkkasin pekonia, ananasta, tomaattia, salaattia ja sweet chili majoa. Tosi hyvää!

Ps. Syyään me muutakin kuin burgerii. Ollaan Brisbanessa kokkailtu kotona varmaan enemmän kuin muun reissun aikana yhteensä :D

Ps2. Tossa alla on siis toinen burgeri. 

Kommentoi