Odaiba

Lähdettiin viime viikonloppuna käymään Tokion lahdella. Mä en oikeastaan tiennyt, että minne me mennään, mutta jonnekin piti mennä, koska oli viikonloppu. Arkisin meistä toisen on kuitenkin paiskittava töitä niin viikonloppuina pitää sitten vähän enemmän harrastaa seikkailua. Ajk oli kai katsonut jonkun panimon, jossa halusi käydä ja oli viemässä minua sitten sinne. Hyvä, että vei, sillä panimossa oli jenkkiravintola ja saatiin nauttia herkkullisia siipiä siellä lounaaksi. Alue oli taas ihan erilaista Tokiota, kuin mitä oltiin aiemmin nähty.

Tuosta puulaiturilta bongasin pari tyttöä Nike-kassien kanssa ja ravintolassa etsittiinkin sitten, että missä tässä lähellä olisi Niken liike. Se olisi Odaiban saarella, jonne olisi yli tunnin kävelymatka. Siinä sitten pohdittiin, että mennäänkö julkisilla vai kävelläänkö. Ajk selvitti, että reitti menisi Rainbow-bridgen ylitse. Se on kuulemma hieno reitti. Joten lähettiin sitten talsimaan.

Pienoisen seikkailun päätteeksi löydettiin Rainbow Bridge. Mulle tuli siellä vähän se fiilis, että se on ollut hienossa loistossaan joskus 90-luvulla ja jäänyt sen jälkeen vähän heitteille. Sillan pikkuruisessa "terminaalissa", sisäänkäyntitolpassa selvisi myös, mistä sillan nimi tulee. Paikka oli jämähtänyt historiaan myös sillä perusteella, että vessoista 4/6 oli kyykkyvessoja. Onneksi oli kuitenkin länsimaalainen pönttökin tarjolla, tosin ehkä kyykkyvessa olisi ollut parempi valinta siellä pissanhajuisessa toiletissa...

Vaikka silta olikin vähän kämänen niin oli siellä ihan komeat maisemat. Päivä oli aika samea, mutta auringonlaskun aikaan aurinkokin päätti näyttäytyä. Sää täällä muistuttaa tosi paljon Singaporen säätä viime syyskuussa. Sakeaa, mutta lämmintä. 

Mähän en tiennyt Odaiban saaresta mitään. Mutta sehän on kuulemma yksi Tokion suosituimmista turistikohteista. Hienoa arkkitehtuuria, ravintoloita, ostareita, maailmanpyörä, hiekkarantaa, sirkus jne.

Löydettiin me se Niken liikekin sitten ostoskeskuksesta. Ostoskeskuksessa ei ollut ikkunoita, joten ehkä siksi katto oli tehty taivaaksi. Siitä pystyi hienosti päättelemään miltä ulkona näyttää. Sillä tullessa se oli vielä sininen, mutta sitten se muuttui punertavaksi - ulkonakin oli auringon lasku. Tuntui kuin olisi kävellyt jossakin Italian kaduilla.

Ostin Nikeltä kengät, mut sen kummemmin ei oltu kiinnostuttu shoppailusta.

Viereisen ostoskeskuksen edessä oli 18 metriä korkea anime-robotti. Siinä oli illan pimetessä muutama "valoshow", joka mekin jäätiin sitten katsomaan. 

Bongattiinpa siitä läheltä sitten vielä One Love Jamaica Festivalkin. Oli ihan siistiä kun siellä pimeydessä soi reggae-musiikki.

Haluttiin nähdä Rainbow Bridge vielä pimeässä, koska ne valothan siinä on se juttu. Lopulta löydettiinkin itsemme New Yorkista.

Kaikkee sitä.

Tuli vähän vahingossa siis käytyä Odaiban saarella, mutta hyvä, että käytiin, sillä tommosia vilkkuvia robottejan sitä haluaa Tokiosta juurikin bongailla. Ja kaikki tämä turhamaisuuden takia. Nike kaupan takia oli pakko lähteä teille tuntemattomille. Nyt mulla on uudet lenkkarit. Ja ne on hienot.

Loppukevennyksenä ajk:n video Rainbow Bridgestä.

 

comments powered by Disqus