Harajuku on osa Shibuyan kaupunginosaa. Alueen sanotaan olevan nuorisokulttuurin mekka. Pääasiassa siellä oli yksi tosi vilkas katu, jonka äärellä oli sitten nuorisolle suunnattuja kauppoja. Samoja juttuja sai kyllä muualtakin Tokiosta ja itse ainakin huomasin, että Harajukussa hintoihin oli lisätty vähän extraa. Eli kannattaa ehkä suunnata shoppailemaan vähän syrjempään.
Ihmisvilinää Harajukun kulmilla.
Takeshita Street, eli se vilkkain katu.
Harajukun yksi suosituin ostos on Harajuku Crepes. Lettuja löytyy vaikka minkälaisilla täytteillä. Löytyy mm. jätskiä, marjoja, hedelmiä, KAKUN PALOJA ja tietenkin supermakeaa kermavaahtoa.
Mun crepen välissä oli mm. suklaakakkua. :D Melkoinen kaloripommi varmaankin, mutta japanilaiseen tapaan annoskoko ei ollut mikään supersuuri.
Ehkä söpö?
Toisella kerralla bongattiin Takeshita Streetin läheltä ostoskeskuksesta kattoterassi, jossa oli pöytiä ja toimiva internetti. Ajk sai tehdä siellä töitä kun kävin itse vielä vähän kuvailemassa ympäristöä.
Kivalta näytti terassilta.
Takeshita Streetillä on väriä vaikka kuinka paljon, myös lattioissa.
Alueelta voi bongata erilaisiin asuihin pukeutuneita tyyppejä varsinkin sunnuntaisin. Tosin jonkin verran turistit ovat karkoittaneet näitä porukoita alueelta. Asuja löytyi myynnistä kadulta.
Avaruuskissa!
Takeshita Street päättyy.
Harajukun juna-aseman vieressä on myös iso puistoalue, josta voit bongata Tokion kuuluisimman temppelin, eli Meiji Shrinen. Mekin käytiin siellä katselemassa temppeliä.
Hieno puhelinkoppi.
Temppelialueen portti oli tosi iso.
Näytillä oli hienoja saketynnyreitä.
Lähikuvaa saketynnyreistä.
Temppeliä ei saanut kuvata, mutta tää oli hauska kun portti oli vissiinkin remontissa ja siinä oli kankaassa näköiskuva. Tällainen taitaa olla Tampereenkin keskustorilla tällä hetkellä? Siis remontissa olevan rakennuksen ulkosivulla.
Harajuku oli vähän tylsä, mutta lettu oli vallan mainio. Harajukun juna-asemakin oli tosi hieno ulkopuolelta ja Meijillä vallitsi mukava rauha. Eli kyllähän siellä kannatti poiketa.
