Artikkelit asiasanalla Olut. Näytä kaikki artikkelit

Olutta Japanista

Hypätääs ajassa taaksepäin. Seuraa Japanin olutsää. Runsaasti Asahia, Kiriniä, Suntoryä ja Sapporoa, jonka perässä seuraa semisti lämmin rintama pienpanimoita.

Japanissa tuli siis tuossa 2016 touko-kesäkuu vietettyä ja Japanin oluttarjonta tuli jossain määrin tutuksi. Japanioluiden määrä nousi Untappd:ssa 35 uniikkiin kappaleeseen.

Japanissa oluessa pitää olla vaahtoa runsaasti; oluen pitää olla kaunis

Japanin olutrintama seuraa maailmanlaajuista trendiä jossa pale lager dominoi markkinaa. Isoimmat pelurit on yllämainitut Asahi, Kirin, Sapporo ja Suntory. Muita samaan kastiin meneviä pienempiä löytyy kans melkeen joka marketin hyllystä (esim. Ebisu). Mukavana yllätyksenä monesti ravintoloissa oli jonkin edellä mainitun valmistajan lagerin lisäksi myös samalta pumpulta tumma lager tai stoutti. Ja huomasin että täällä on myös suosiossa Tsekeistäkin tuttu, Australiassa ohimennen huomaamani, half-half (haavu-haavu) -olut, eli lasillinen jossa puolet vaaleeta lageria ja puolet tummaa lageria.

Olutylläri! Ei ollut kylläkään ylläri. Perus-lageria.

Japanissa on saksalaiseen tyyliin hauska säädös joka häiritsee olut-sanan käyttöä. Oluessa on oltava 67% mallasta jotta sitä voi sanoa virallisesti "biiruksi" (ビール) eli olueksi. Ja näitä yli 67% mallasta sisältäviä oluita verotetaan rankemmin. Jos haluat tehdä halpaa olutta niin jätä maltaiden osuus pieneksi ja verotus on alhaisempi. Ja juoman nimi on "happoshu" eikä "biiru. Pienpanimo-oluet on erään kerran baarissa tapaamani tyypin mukaan usein happoshua koska se ei täytä tuota mallasvaatimusta.

Nonnii. Japanissa tosiaan on pienpanimoskene ja se on nousemaan päin. Oluet tosin oli omasta mielestä vielä aika laimeita (vetisiä). Skene on aika uusi ja ihmiset ei ole vielä varmaan tottuneet voimakkaampiin makuihin. Pitää hiljoksiin kasvattaa ihmiset maistelemaan noita oluita. Mutta paljon löytyy kyllä kaikkee ja muutamat panimot on lähteneet keulimaan ja tehneet ihan kunnolla makua oluisiin. Mutta vaan muutamat.

Note: Japanin oluista hefeweizenit oli ehdottomasti parhaita. Hyvinkinpitkälti kaikki Japanilaisten tekemät hefeweizenit oli hyviä. Saksalaisten tapaan :) Kuulin juttua että johtuu siitä että Japanilaiset on matkinut oluenteon aikoinaan suoraan ja taidokkaasti saksalaisilta.

Ehk kuuluisimman japsipienpanimon olutravintola; Hitachino

Craft beer -ravintolat oli vähän pettymys. Esim. olen itse tottunut olutravintoloissa siihen että oluita saa hieman maistella ennen ostamista. Täällä kun kyselin että saisko samplea niin vastaus oli 50-50 "ei" tai "what?". Kerran sain samplen koska tarjoilija oli amerikkalainen pienpanimo-oluiden ystävä ja hänen mielestään se on oikein. Ja toisen kerran koska kys. tarjoilija oli uusi eikä löytänyt esimiestään joten taipui lopulta antamaan maistiaisen :D Hyvä että maistoin, oli pahaa olutta se. Kys. esimies löytyi myöhemmin ja kyselin ensimmäisen oluen juotuani häneltä että saisiko maistaa erästä toista olutta mutta ei enää onnistunut ja kuulemma muutenki happy hour päällä niin kaikki on "halvempaa" joten . Meikän mielestä 10 euroo oluesta happy hourilla ei oo halpa joten en kehtais 10 euroo upottaa juomaan jota ei jaksa juoda :P Japanissa on ulkomaalaiset craft beerit aikas kalliita.

Lueskelinki yks päivä jossain Tokiossa jotain Japanin craft beer -lehteä ja siellä oli hauska juttu parista länkkäristä jotka oli muuttanu pohjois-Japaniin ja perustaneet sinne pienpanimon. En muista millään mikä se oli mutta hyvä juttu. Ja samanlaisia juttuja Japanissa syntyy kokoajan lisää. Craft beer -pöhinä on kova.

Olutautomaatti
Olutautomaatti

Lisää kuvia ja videoita löytyy muuten meikän Instagramista @darep! Kuten esim. tää video olutautomaatin käytöstä tai tää video kun tilaan jäädytetyn oluen! Saa seurata!

Kommentoi

Noin 230 olutta myöhemmin...

Suomesta lähtiessä mulla oli Untappd:ssa merkattuna 6 uniikkia australialaista olutta. Siellä oli lähinnä VB, muutama eri Coopers Pale Ale ja pari jotain erikoisempaa jotka oli joskus eksyny Konttoriin tai johki muuhun olutravintolaan. Nyt uniikkeja aussioluita on 235 kpl. Käydääs vähän läpi mitä täältä Australiasta oikein löytyy.

Perusoluet (basics)

Osavaltiosta ja kaupungista riippuen perusoluet vähän vaihtelee. Maun ja tyylin puolesta ei juurikaan kummemmin, mutta merkki ja oluen nimi vaihtuu. Australia on sen verran iso ja logistiikka on kallista notta aikoinaan on jokaisessa pitäjässä tehty itse olutta ja firma siitä sitten kasvanut. Esim. Melbournessa (Victorian osavaltio) on Victoria Bitter ja Melbourne Bitter ne perusoluet joita löyty melkeensä kaikkialta.

Jos menee johonki random pubiin niin yleenä siellä on kyllä useampi hana, mutta niissä on kaikissa käytännössä samaa kamaa: vaaleeta lageria. Samanlaista vaaleeta laageria kuin Suomessakin.

Tähän kastiin tippuu about kaikki oluet joissa on seuraavia sanoja: Carlton, Cascade, VB, MB, Hahn (Super Dry), Tooheys (New), XXXX (Gold, Bitter, Summer), Great Northern Brewing (Lager), James Boag's.

Main stream craft beers

Lontooksi craft beer -termi varmaankin indikoi että olut on “handcrafted”, eli käsintehty. Rakkaudella pantu. Suomen kielen käännös termille on hauskasti pienpanimo-olut ja se on tarkoitus kuvata samaa asiaa, joskin siinä ehkä piilee lisätotuus: käsin ja rakkaudella tehty on yleensä pienen porukan hommaa.

Craft beer on nykyään aika main streamia. Suomessakin isot panimot on halunneet hypätä craft beerin trendikkääseen kelkkaan ja tuoneet markkinoille esim. Olvi IPA:n ja Sinebrychoffin Brewmasters Collectionin. Eli tekevät itse uutta pienpanimo-tyylistä olutta. Australiassa meininki seuraa USA:n mallia: isot panimot ostaa pieniä panimoita itselleen, rupeaa tuottamaan pienpanimon olutta massalla ja laittavat jakeluun. Ja sitten kun täällä joku perus ravintolaketju sun muut mainostaa “craft beeriä” niin ne on aina näitä oluita. Näihin lukeutuu esimerkiksi:

- Coopers Pale Ale jne.: "Coopers green" on ihan perushyvä pale ale ja sitä saa jopa Suomesta. Tosin se on täällä paikanpäällä parempaa :) Coopers on itseasiassa täysin itsensä omistama, mutta sen verran suosittua kamaa ja valtavirran makuaistin perässä menevä, että sitä löytyy vaikka mistä.

- Matilda Bayn Fat Yak ja Lazy Yak: Carlton & United osti Matilda Bayn taannoin ja nykyään koko jenkkarenkka on osa SABMiller-megakorporaatiota. Yakit on ihan ok pale aleja, täysin neutraaleja tosin.

- Little Creaturesin Pale Ale, Bright Ale, White Rabbit, yms.: Alunperin Matilda Bayltä lähteneen kolmikon perustama pienpanimo, jonka yks päivä sitten myivät Lion:lle. Internetissä jotkut kiroaa että oluen maku muuttui kys. tapahtuman jälkeen valtavirran makua seuraavaksi. Eli aika perus-neutraalia pale alea on, jottei vaan kukaan yllättyis kun onkin enemmän makua.

- Malt Shovelin James Squire-sarjan oluet Hop Thief, Nine Tales, Kosciuszko yms.: Nämä tästä sakista parhaita oluita, joskin silti aika mitäänsanomatonta settiä. Adelaidessa myös nimikko-pubi, josta saa Australian parhaita siipiä. Perustaja ja omistaja Lion.

Heitetään tähän vielä huomiona, että Lion omistaa myös ekassa osiossa mainitut perus-lager-oluet Hahn, Tooheys, James Boag's, ja XXXX. Jäätävä firma.

Ja ne Paremmat Oluet

Ah, hyvää olutta. Australiassa näitä panimoita sanotaan micro-breweryiksi ja niiden oluet on ollut kyllä kiistatta parasta antia. Tää kenttä elää australiassa jatkuvasti; panimoita ostetaan pois, niitä kuolee ja niitä syntyy. Listaan alle muutamia suosikkeja, laitoin perään myös alueen/paikkakunnan josta olut peräisin sillä siellä siihen parhaiten törmää.

- Balter XPA (Gold Coast, QLD): Yksi parhaita oluita mitä tiedän. Paras australialainen olut. Maukas, trooppinen, hedelmäinen ja makea maku, ja lopussa kunnon humalapommi. Ei pahaa jälkimakua. 5/5.

- Boatrocker Hop Bomb IPA (VIC): Tuhti humalapommi. Erittäin hyvää, mutta ei voi juoda montaa putkeen.

- Holgate Road Trip IPA (VIC): Maukas IPA. Holgaten oluita löytyy yllättävän laajalti ympäri Australiaa.

- Gage Roads Wahoo Summer (WA): Pale lager! Rapsakka, raikas ja erittäin hyvä jano/kesä/terassijuoma. Join tätä jouluna useamman pullon kun oli niin kuuma ja sopi hyvin.

- Nomad Jet Lag IPA (NSW): Oikein maukas ja voimakas IPA.

- Six String Hefeweizen (NSW): Mun mielestä aussit ei osaa tehä vehnäoluita ollenkaan, mutta tässä on poikkeus. Hyvää vehnää.

- Feral Hop Hog (WA): Tätä löytyy Holgaten tapaan vähän kaikkialta jos vähänkin panostettu olutvalikoimaan. Hyvää kamaa. 4.5/5.

- Green Beacon 3 Bolt Pale Ale (Brisbane, QLD): Maistuva pale ale, suht. tuore tuttavuus ja Brisbanelaisen pienpanimon tuote.

- 4 Pines Indian Summer Pale Ale (Manly, NSW): Maukas, halpa ja helposti juotava IPA tölkissä. Tainnut yhteensä jopa 6 kpl näitä juoda, hehe

Brisbane Brewing

Loppukanootti

Alkureissusta Australian olutkulttuuri vaikutti vähän pettymykseltä. Käytiin aika paljon ihan perus-pubeissa ja siellä oli lähinnä noiden kahden ekan kategorian oluita, eli perus-lageria ja main stream craft beeriä. Niiden perusteella olin ekan kuukauden vähän "meh." Myöhemmin onneksi pääsin vähän paremmin vauhtiin ja löysin mestoja jotka tarjosi Oikeeta Kamaa(TM). Pieniä panimoita olikin täällä aika paljon ja monesti niiden oluita saa vain esim. 50 km säteellä panimosta, tai mahdollisesti ainoastaan panimon omasta ravintolasta. Niin ja täällähän saa ostaa panimosta suoraan olutta tonkassa mukaan, jos haluaa. Kaupasta tosin täällä ei olutta saa vaan pitää mennä erilliseen bottle shoppiin. Näitä on onneksi kuin sieniä sateella, isoja ketjuja ja pieniä hipster-liikkeitä joissa valikoima vaihtelee mukavasti. Esim. tässä meidän Brisbanen kämppää vastapäätä on tommosen pubin yhteydessä yksi joka on keskiyöhön saakka auki ja sieltä saa lähinnä noita perusoluita ja paria random craft beeria mitä nyt ovat sattuneet hommaamaan.

PS. Käytän tosiaan oluiden seuraamiseen Untappd-nimistä softaa. Se on ilmainen, mutta jos maksaa vähän rahaa niin saa kaikenlaista tilastomagiikaa käyttöönsä. Esim. tätä juttua varten latasin tiedot kaikista merkkaamistani oluista Excelinä. Ja joo, oon pyrkiny joka kerta juomaan uuden oluen, eli välttänyt runsaasti juomasta uudestaan samaa olutta ja se on kyllä onnistunut täällä yllättävänkin helposti.

PPS. Knoppitietona että pubit on Australiassa monasti nimellä “hotel“, esim. “Victory Hotel”. Perinne juontaa juurensa lakiin, joka määräsi että alkoholia saa anniskella ainoastaan majataloissa/hotelleissa. Jotenka kaikkiin pubeihin tuli sitten huone tai pari yöpymistä varten ja nimeksi vaihdettiin “hotel”. Voin sanoa että hieman hämmentää kun ekan kerran tänne tulee :D

Kommentoi