Miksi Fuengirola?

Kuulin otsikon kysymyksen loppukesästä/alkusyksystä useampaan kertaan. Yleensä vastasin aluksi "miksi ei?", jonka jälkeen oli hyvä jatkaa, että se lienee Euroopan lämpimin paikka tähän aikaan vuodesta. Turkkikin ehkä olisi voinu olla lämmin, mutta jostain syystä Espanja houkuttaa enemmän, kuin Turkki. Lisäksi tiesin, että täällähän on yhdessä kasassa paljon kaikkea nähtävää. Nerja, Malaga, Torremolinos, Fuge, ja Marbella ovat peräkkäin täällä Aurinkorannikolla. Ja vähän kauemmaksi voisi tehdä retkeä Granadaan, Sevillaan ja Gibraltarille. Ei siis ainakaan tylsää tulisi. 

Nyt täällä ollessa olen oppinut, että lähipaikkoihin voi lisätä myös mm. Benalmadenan, Torremuellen ja Mijaksen sekä yksi vähän kaukaisempi helmi olisi Ronda. Niin ja pääsehän täältä kahdessa tunnissa Afrikan puolelle Marokkoon. Ja Fuengirolassakin on eri osia. On Fuengirolan keskusta, on suomalaisten valtaama Los boliches ja on Torreblanca, jossa me nyt ollaan pidetty viikko majaa, aiemmin oltiin ihan Fuengirolan ja Los bolichesin rajoilla. Ja on kai täällä muitakin alueita, mutta ne ovat mulle tuntemattomia.

Onhan Fugella melkoinen maine suomalaisten keskuudessa. Moni tätä rakastaa ja yhtä moni tätä vihaa - ja jännintä on se, että ne vihaajat eivät täällä ole edes käyneet. Paljonhan täällä on eläkeläisiä niin Suomesta, Ruotsista kuin Briteistäkin. Ja ei pidä kieltää sitä, että kyllä tänne on jokunen junttikin mahtuu. Ja ei kai sekään mikään salaisuus ole, että alkoholi saattaa maistua täällä ehkä useammalle, kuin kotimaassa. Ja miksikäs ei maistuisi kun lonkeron saa kapakasta kahdella eurolla ja oluen useimmiten eurolla. Terasseilla tarkenee yötä myöten vielä marraskuussakin. Suomea kuulee joka puolella (varsinkin syyslomaviikoilla!) ja onhan täällä suomibaareja vähän joka nurkalla, mutta niin on myös brittipubeja ja paljon kaikkia muitakin. Nyt marraskuun alussa ollaan huomattu muutaman paikan sulkeneen ovensa. Kausi on päättynyt ja asiakkaita ei vaan riitä kaikille.

Musta on siistiä olla täällä. Mä olen tehnyt omat mielipiteeni enkä todellakaan vihaa tätä mestaa. En tosin rakastakaan. Kyllä täällä ehkä voisi viettää koko talven, vaikka koko ajan sää viileneekin. Ravintoloita on liikaa käymättä ja bingon pelaaminen suomibaarissa on ihan viihdyttävää! Jos haluat katsoa suomalaisia tv-ohjelmia tai vaikka formuloita niin silloinkin kannattaa suunnata suomibaariin. Pubivisojakin vissiin löytyy. Samoja juttuja voisin ihan hyvin tehdä Suomessakin. Eikä mua yhtään haittaa, että täältä saa siipiä Siipiweikkojen kastikkeilla. 

Fuengirola on asennekysymys. Jos lähtökohtaisesti haluaa tavoitella kohteita joissa ei vastaan tule yhtään suomalaista niin ei tänne kannata tulla. Mutta ei myöskään kannata pitää huonona sitä, että täältä saa suomalaisia tuotteita, täällä nimittäin asuu pysyvästi paljon suomalaisia, jotka arvostavat sitä, että saavat helposti lemppari suomiherkkujaan. On se edelleenkin munkin mielestä hassua jos viikon lomamatkalle pitää raahata omat juhlamokat ja ruisleivät. Mutta jos ihminen asuu ulkomailla (vaikka täällä Fugessa) niin ei se siitä junttia tee jos se tykkää Fazerin sinisestä ja Turun sinapista. On meinaan oikeesti aika perseestä kun ei maailmalta saa hyvää sinappia. Se keltainen amerikan sinappi on ihan törkeen pahaa! 

Junttia tai ei, mun mielestä on aika jees, että on olemassa suuri suomalaisyhteisö suomen ulkopuolella. Ja kaikki voi ihan itte päättää haluaako olla osallisena siinä vai ei. :)

Tässäpä ensimmäisiä ajatuksia Costalta. 

 

Kommentoi

Lisää Lontoota

Jotakin muutakin uutta piti Lontoossa tehdä, kun siellä pitkästä aikaa kävin. Muistelin, että Maria oli kovasti kehunut aikanaan British Museumia (Marian postaus täällä, muutosta oli sen verran tullut, että nyt piti turvatarkastuksen läpi mennä museoon, aiemmin sitä ei ollut) joten ajateltiin sen verran ottaa irti Lontoon ilmaisista museoista, että piipahdettiin siellä. Mä en ehkä ihan hirveästi saanut museosta irti, mutta mä nyt en yleisestikään hirveästi diggaa museoista. Parhaita museoita on kaikki lapsille hyvin sopivat mestat. Niinkuin luonnontieteelliset museot ja tiedemuseot. Ne oon Lontoossa jo ekalla reissulla kolunnut läpi, joten niihin ei vielä tarvinnut uusiks mennä.

Jos ei museot oo niin kiinnostavia niin katutaide sen sijaan on. Nämä tirpat bongattin Sohosta.

Sohossa pyörittiin muutenkin hetki jos toinenkin.

Käytiin kanssa Piccadilly Circuksella.

Olihan se Lontoo ihana, mutta aivan helvetin kylmä! :D

Kommentoi

Piipahdus Lontoossa, turrepäivä

Pariisi-postauksessa sivusinkin jo sitä, että seuraava kohde oli aina niin ihana Lontoo. Tai no se oli vähemmän ihana, koska siellä oli ihan jäätävän kylmä (tai sitten varusteissa oli vikaa) ja ajk vähän sairasteli siellä. Mutta oli se silti ihana. Viimeisestä kerrasta Lontoossa olikin kulunut jo 5,5 vuotta. Ajk toki kävi siellä jo viime kesänäkin, mä en päässyt mukaan. 

Meillä oli aika vähän mitään sunnitelmia Lontooseen kun ne perus Big Benit, London Eyet, Tower Bridge, Westminster Abbey ja tommoset on tullut jo nähtyä. Toki niitä on kiva katsella moneen otteeseenkin, mutta tällä ertaa ei tarvinnut mennä niin Duracell-pupuna, kuin esim. ekalla Lontoon reissulla. Ja ei muuten olisi jaksanutkaan, kuukauden reilin loppuun ei jaksa enää touhuta aamusta iltaan.

Jotakin uutta kuitenkin olin metsästänyt tällekin reissulle. En ollut jostain syystä aiemmn tajunnut, että Lontoossa virtaa paljon kanaaleja. Yhtä aluetta kutsutaan Little Veniceksi, joten suunnattiin sitten sinne.

Päädyttiin tuohon ylläolevan kuvan laivaan lounaalle ja ajateltiin lähteä tuota oikeaa reunaa pitkin vaeltamaan, mutta paikallinen opas tuli ja kertoi, että jos maisemat kiinnostaa niin kannattaa lähteä kuvan vasempaan reunaan päin. Siellä on kuulemma eläintarhaa ja kaikkea. Ja nähtiinhän me kanaalin reunalle villisiat. 

Veneiden lisäksi matkalla oli muutama varsin kaunis talokin.

Aika vähän on tullut otettua kuvia itsestä tällä reissulla. Kaukana on muotiblogiajat.

Ja lopulta meidän kävelyreitti vei meidät Camdeniin, jossa ekana päädyttiin The World´s Endiin yksille. Siellä oon aiemmallakin reissulla käynyt. Oli kanssa kiva vähän tutkailla markettihulinaa. Edellisen reissun aikaan oon ollut paljon nirsompi ruokailija ja en oo kiinnittänyt niinkään huomiota Camdenin katuruokatarjontaan, mutta nykyään kun katuruoka, street food marketit jne ovat mulle maanpäällisiä taivaita tuli harmiteltua, että ei oltu nälkäisiä, sillä oltaisiin voitu syödä sieltä vaikka ja mitä. Täytyy laittaa seuraavalle Lontoon reissulle tavoitteeksi käydä syömässä Camden Townin ruokakojuilla.

Camdenista me otettiin bussi Kings Crossille, meidän oli alunperin tarkoitus ihan oikeesti lähteä Tylypahkaan, mutta kun se on aika suosittu mesta niin ei oltu hankittu lippuja ennakkoon ja muutenkin oltiin vähän plääh-fiiliksellä sen kanssa niin päädyttiin kurkkaamaan laituri 9 3/4. Siellä oli nykyään ihan ammattikuvaaja ottamassa kuvia turisteista. Ja hillitön jono. En jonottanut. Mut ostin turrekaupasta pipon. Näätte siitä kuvan joskus.

Kello oli vielä aika vähän ja Antti-Jussilla oli vika lomapäivä niin turreiltiin ekana päivänä sitten vielä vähän lisää ihastelemaan Tornisiltaa. Mä olin nähnyt sen vaan toiselta puolelta, joten oli siistiä katsella sitä vähän toiselta puolelta. Ja samalla pääsi katselemaan vähän Lontoon "skylinea".

Päätettiin päivä mättämällä TGI-Fridaysissa, olihan seuraava päivä meidän hääpäivä. Bussia odotellessa pääsin ekaa kertaa ihastelemaan pimeää Lontoota. Jostain syystä ei aiemmin oo tullut päädyttä millekään sillalle katselemaan Lontoon valoja. Kuvasta voi bongata myös Big Benin, sen enempää ei sitä tuolla reissulla nähtykään.

Siinäpä meidän ensimmäinen kokonainen päivä Lontoossa. On se vaan niin viehättävä kaupunki, harmi vaan, että myös ihan perkeleen kallis. Ei taida koskaan sopia meidän budjettiin muutaman kuukauden hengailu siellä. Tai mistäs sitä tietää. Kamerassa lienee vielä kuvia lisää Lontoosta. Eli jatkoa seurannee piakkoin.

Kommentoi

Nopee Japani-recap by ajk

Nonni. Reilu kuukausi tuli Japanissa tallailtua, sitä ennen noin 8 kuukautta Australiassa ja viikko Singaporessa. Aattelin skriivailla tähän vähän omia fiiliksiä Japanista. En ehtiny Japanissa ollessa kirjotella ku piti tehä puolet päivästä töitä ja toinen puolisko turisteilla ympäriinsä :D

Eka viikko mulla meni melkoisessa kulttuurishokissa. Etenkin kieli ja sosiaaliset kanssakäymiset aiheutti stressiä ja ahdistusta. Viikon jälkeen kieli alkoi vähän sujua ja kulttuuriin yms. päivittäiseen asiointiin pääsi kiinni. Sekoiltua kielen ja asioiden kanssa tuli ekan viikon jälkeenkin kyllä, mutta siihen tottui joten ei enää ahdistanut :) Loppuaika menikin oikein makoisasti ja tykkäsin lopulta Japanista ihan yleisesti aika paljon! Japanin oluttarjonnasta kirjotinkin jo pikaisen postauksen.

Lounasta Ebisussa, Tokiossa vanhan Kajaani-kaverin kanssa. Miso-keitto on ihan parasta!

Ruoka oli japanissa erittäin jees. Ramenia tuli syötyä vain kaks kertaa, mut oli kyl hyvää. Voin suositella udon-nuudeleita erittäin paljon. Eniten käytiin syömässä varmaan yakitori-mestoissa, etenkin yhteen tiettyyn ketjuun törmättiin tosi monta kertaa ja mentiin sinne sit kerta toisensa jälkeen ku oli niin hyvää. Koenjissa, lähellä meidän majataloa, oli myös yksi pienempi yakitori-mesta josta sai vartaita 100yen kpl ja se oli kyl tosi symppis ja hyvä kans. Japanilaiset on kans keksiny semmosen hauskan ruokajutun kuin “hamburg”. Se on iha vaa hampurilaisen jauhelihapihvi med erinäiset lisukkeet lautasella. Tuo “hamburg” nimi on saatu nokkelasti siitä että kun ottaa "hamburger":sta pois sämpylät niin jäljelle jäävä osa on “hamburg”. Hihi.

Hamppareita en voi Japanissa kauheena suositella. Kuulemma japanilaiset haluaa hampurilaiset aina “well done” eli pihvi rutikuivana eikä asiakkaalta kysytä mimmosen haluais joten se on lähes aina semmone. Lisäksi, monesti hampparin välissä ei ollu oikein mitään sooseja joten kaikinpuolin hampparit oli kuivia ja täten semi-pettymys. Joissain paikoissa käytetään kummiski ihan nautaa ja kuulemma kantsii tällöin kysyä voisiko pihvin saada mediumina :)

 

Kuva, jonka darep (@darep) julkaisi

Kadut on kaupungeissa aika kivoja, pieniä ja sokkeloisia ja täynnä vaikka mitä jännää. Kiva vaan käpötellä ympäriinsä katsellen mitä kaikkea kaduilla näkyy.

Kävästiin myös Tokyo Disneylandissa. Disneyland oli ihan kiva, Noora kirjottelikin siitä jo postauksen. Erittäin laadukas huvipuisto, detaileihin kiinnitetty paljon huomiota ja puisto on tosi siisti. Mutta aika tyyristä hupia ja en ehkä ihan saanu niin paljo irti niistiä jutuista että maksasin iha vaa itteni vaan sinne uudestaan.

Kaupungeista joissa käytiin mieleen jäi eniten Tokio, mutta kivoin mulle oli ehkä Osaka. Se oli vähä pienempi ja ei-niin-busy kuin Tokio. Nagoya oli kans aika rauhallinen, mutta ehkä liian pieni, tosin siellä on Yamachan mikä oli aika jees! Kioto oli komee kun siellä ei oo korkeita rakennuksia paljo yhtään vaan aika paljon matalaa ja vähä vanhempaa rakennusta. Ja paljon kaikkee nähtävyyksiä, tosin mua ei ne niin paljoo kiinnosta anyways, haha. Tokio sitten onkin ihan jäätävän kokonen ja siellä riittää kaikkea.

 

Throwback thursday: at Yama-chan in Nagoya, enjoying a hefeweizen and some wings

A video posted by darep (@darep) on

Vois vielä mainita että ärsyttävin asia Japanissa oli izakayoissa (perinteinen japanilainen pubi) perittävä “otoshi” (お通し) tai “tsukidashi” (突き出し). Tai noh, ihan ok se nyt on kun sen ymmärtää, mutta törmättiin siihen vahingossa. Mentii izakayaan aikeena juoda vaan yksi olut ja jouduttiin maksamaan siitä yhdestä oluesta 1300yeniä eli reilu 10 eur. Kyseessä on siis alkupala/cover charge/table charge/entry fee joka toimii niin että pöytään kiikutetaan jokaselle tyypille jotain pientä purtavaa josta jokainen vierailija joutuu maksamaan yleensä 200-400 yen. Ja tästä ei (yleensä) voi kieltäytyä vaan se kuuluu siihen izakaya-kulttuuriin.

Ainiin, ja Japanissa poltetaan vielä aika paljon tupakkaa, isomissa ravintoloissa on tosin aina erilliset smoking ja non-smoking -osiot. Mut pienemmissä paikoissa sit vaan joutuu siitä tupakoinnista kärsimään. Ja hotellista saa aina erikseen tilata smoking tai non-smoking huoneen, smoking-huoneet tais olla vähä halvempia.

P.S. Tokiosta ku tuli suoraan Tampereelle ni potutti ihan huolella kun bussit kulki 30min välein ja kesti toiset 30min päästä keskustaan. Tokiossa ehti jo tottua siihen ettiä junia menee ~2min välein ja ne on vartissa keskustassa. Ugh.

P.P.S. Ei käyty karaokessa, mutta karaokemestoja on Japanissa pilvinpimein. Esim. 100yen per tunti saa privaattihuoneen jossa voi lauleskella karaokee kavereiden kanssa ja puhelimella tilata huoneeseen ruokaa ja juomaa.

Viimeisen illan auringonlasku Akihabarassa, Tokiossa

 

Kommentoi

Pariisin pakolliset ja muuta sälää

Kirjoittelin jo Eiffel-tornista, mutta nähtiin me Pariisissa muutakin. Myönnetään, että otettiin reissulla aika rennosti, nukuttiin pitkään jne. Mutta kyllä me jotakin koettiin ja nähtiin.

1. Punainen mylly, pitihän se nähdä. Meillä oli kävelymatka hotellilta myllylle, joten ekana iltana suunnattiin jalkaisin katsastamaan se.

2. Ekaa kertaa turrebussissa, huristeltiin mm. pitkin Champs-élyséetä! Oli ihan ookoo kokemus, koska bussissa oli hyvä wifi ja sieltä käsin pystyi pelaamaan melko hyvin Pokemon Go:ta. :D

3. Riemukaari! Senkin ympäri päästiin ajelamaan bussilla. Oli melko villejä voi isot "risteykset" ja ympyrät ja mitä niitä nyt on tuolla, kun niissä ei oikein mennyt mitään viivoituksia eikä siis ollut mitenkään selkeää, että minne pitäisi ajaa. Mutta hyvin ne paikalliset noi hommelit kai hantsaa (mitä nyt nähtiin aika monta ambulanssia korjailemassa mopoilijoita, joihin autot oli törmänneet.).

Ajeltiin samalla turrebussilla pariinkin otteeseen riemukaaren ympäri.

4. Hortoilua metrossa, metroasemat oli muuten tosi hipstereitä. Siks otin kuvan. Pariisin metro muistutti Lontoon metroa ja oli melko helppo hahmottaa. 

5. Notre Dame, ulkoapäin.

6. Louvre nähtiin ulkoapäin myöskin, Mona Lisa olisi kai pitänyt käydä katsastamassa, mutta tuskinpa sillä olisi ollut mitään annettavaa mulle. Oon jo nähnyt siitä paljon kuvia, myös sellaisia missä on sata ihmistä katsomassa sitä.

Louvren eessä oli kans tommonen kiva kaari, josta näki läpi riemukaarelle.

7. Todettiin, että Seinen varsi on kaunis, vaikkakin melko avara. Joku risteilyhomma olis ollut pop. Ehkä ensi kerralla?

8. Syötiin kalliita ja "maailman parhaita" macaroneja. Salted caramel oli aika jees, muut vähän plääh.

 9. Kuikuiltiin Pariisin kattojen ylle.

10. Nähtiin Juna-aseman edessä nalle ja matkattiin ekaa kertaa Euro Starilla meren halkin LONTOOSEEN!

 Ja otin mä muutamia kuvia ihan randomilla taloista. Kaikki aina ottaa tämmösiä kuvia Pariisista. Olihan siellä kauniita yksityiskohtia rakennuksissa, mutta ei nuo talot niin hienoja olleet kuin Keski-Euroopassa. Pariisin talot oli kaikki aikalailla samaa vaaleaa/kermanväristä massaa. Muualla, kuten vaikka Wienissä kun talojen värit vaihtelevat vaalenpunaisesta vihreään ja sinisestä keltaiseen. 

Summauksena Pariisista - Mä en vihannut sitä! Mä lähdin sinne täysin ilman odotuksia, koska niin moni pettyy Pariisiin. Mun mielestä se oli ihan jees, ei parasta mitä maailmalla on tarjota, mutta kyllä siellä vielä toisenkin kerran voisi käydä. Ainoat mitkä siellä ärsytti suuresti oli likaisuus ja kerjääjät/kaupustelijat. Vaikka kaupustelijat kyllä yleensä hoksasi tosi nopeasti, että ei kiinnosta. Riitti, että kohteliaasti sanoi no thank you ja kohta myyjä oli jo jonkun muun kimpussa. Mutta on ne silti ärsyttäviä.

Kommentoi